Kaskovakuutus on usein järkevä turva, mutta se ei ole taloudellisesti perusteltu jokaiselle autolle. Vaikka pakollinen liikennevakuutus korvaa aina vastapuolen vahingot, oman auton turvaaminen on vapaaehtoista. Päätös kaskon ottamisesta tai siitä luopumisesta tulisi perustua kylmään laskelmaan: onko vakuutuksesta saatava potentiaalinen hyöty suurempi kuin sen vuosien varrella kertyvät kustannukset?

Tilanne 1: Auton arvo on liian alhainen vakuutuksen hintaan nähden

Täyskaskon kannattavuuden tärkein mittari on auton käypä arvo. Vakuutusyhtiö ei koskaan korvaa vahinkoa yli tämän arvon, riippumatta siitä, kuinka paljon autosta on aikoinaan maksettu tai miten kalliiksi korjaukset tulisivat. Käypä arvo on ajoneuvon markkinahinta vahinkohetkellä eli se käteishinta, joka autosta olisi yleisesti saatavissa, jos se myytäisiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Se ei ole sama asia kuin autoliikkeen pyyntihinta, ulosmyyntihinta tai vaihtohyvitysarvo.

Nyrkkisääntö on selkeä: jos täyskaskon vuosimaksu on yli 15 % auton arvosta, vakuutuksen taloudellinen hyöty alkaa olla kyseenalainen. Harkinta on paikallaan jo 10 % kohdalla.

Otetaan esimerkki:

• Autosi käypä arvo on 2 500 €.
• Täyskaskon vuosimaksu on 650 € ja omavastuu 200 €.

Jos auto vaurioituu korjauskelvottomaksi ja menee lunastukseen, vakuutusyhtiö maksaa sinulle 2 300 € (2 500 € miinus 200 € omavastuu). Olet kuitenkin itse maksanut vakuutuksesta 650 €, joten todellinen hyötysi on vain 1 650 €. Neljässä vuodessa ilman vahinkoja olisit maksanut vakuutusmaksuina (4 x 650 € = 2 600 €) jo enemmän kuin autosi arvo on.

Tämä tilanne koskee tyypillisesti yli 10-vuotiaita ja paljon ajettuja vaihtoautoja, joiden arvo on laskenut muutamaan tuhanteen euroon. Mitä vanhempi ja edullisempi auto, sitä tarkemmin kaskon hintaa kannattaa verrata sen arvoon.

Tilanne 2: Taloudellinen puskuri korvaa vakuutuksen

Kaskovakuutus on pohjimmiltaan riskienhallintaa. Maksat vakuutusyhtiölle siitä, että se kantaa taloudellisen riskin puolestasi. Jos sinulla on kuitenkin itselläsi riittävä taloudellinen puskuri, voit kantaa riskin itse ja säästää vakuutusmaksut.

Tämä strategia tunnetaan itse vakuuttamisena. Se tarkoittaa, että sinulla on säästössä summa, joka riittää kattamaan pahimman mahdollisen skenaarion: auton täydellisen tuhoutumisen. Jos pystyt ostamaan vahingon sattuessa tilalle vastaavanlaisen auton ilman, että oma taloutesi horjuu, et välttämättä tarvitse täyskaskoa.

Kaskosta säästyvät rahat, esimerkiksi useita satoja euroja vuodessa, kannattaa siirtää erilliselle tilille. Tämä "autopuskuri" kasvaa joka vuosi. Muutamassa vuodessa ilman vahinkoja olet kerännyt potin, joka kattaa jo merkittävän osan vanhemman auton arvosta tai ison korjauslaskun. Strategia vaatii itsekuria ja vakaata taloutta, sillä se ei sovi tilanteeseen, jossa auton menetys ajaisi talouden kriisiin.

Tilanne 3: Auton käyttö on vähäistä ja riskit ovat hallittuja

Kaikki autoilu ei ole samanlaista. Onnettomuusriskiin vaikuttavat merkittävästi ajokilometrit, ajoympäristö ja jopa pysäköintipaikka. Jos auto on vähäisessä käytössä, täyskaskon tarve pienenee.

Harkitse seuraavia tekijöitä:

• Käyttötarkoitus: Onko auto päivittäisessä työmatka-ajossa ruuhkaisessa kaupungissa vai onko se kakkosauto, jolla ajetaan vain satunnaisia mökkimatkoja?
• Pysäköinti: Säilytetäänkö autoa lukitussa autotallissa vai kadun varressa alueella, jossa on paljon liikennettä ja ilkivallan riski? Tallissa riski varkaudelle ja kolhuille on huomattavasti pienempi.
• Ajokilometrit: Absoluuttinen onnettomuusriski kasvaa ajokilometrien myötä. Siten 30 000 kilometriä vuodessa ajavalla on tilastollisesti suurempi todennäköisyys joutua onnettomuuteen kuin 5 000 kilometriä ajavalla, vaikka riski ajettua kilometriä kohden ei välttämättä olekaan suurempi.

Jos autolla ajetaan vähän ja pääasiassa tutuilla, rauhallisilla reiteillä, kalleimman osan kaskosta – eli kolarivakuutuksen – voi olla perusteltua jättää pois.

Osakasko on usein järkevin kompromissi vanhemmalle autolle

Vaikka täyskaskosta luopuisikin, autoa ei kannata jättää pelkän pakollisen liikennevakuutuksen varaan. Osakasko, eli suppeampi kasko, on erinomainen välimuoto, joka tarjoaa turvaa monia yleisiä riskejä vastaan ilman täyskaskon hintaa.

Osakasko ei korvaa itse aiheutettuja kolareita, mutta se kattaa tyypillisesti vahingot, joihin et voi itse vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi:

• Hirvi- ja muut eläinkolarit
• Varkaus ja ilkivalta
• Palo
• Hinauspalvelu ja matkan jatkuminen teknisen vian sattuessa

Etenkin eläinkolariturva on Suomessa arvokas, sillä törmäys hirveen voi aiheuttaa tuhansien eurojen vahingot myös vanhempaan autoon. Osakaskon hinta on usein vain murto-osa täyskaskosta, mikä tekee siitä erittäin kustannustehokkaan turvan edullisemmalle autolle.

Miten arvioida oma tilanne? Laske ja päätä

Päätös kaskovakuutuksesta on aina henkilökohtainen ja perustuu numeroihin sekä omaan riskinsietokykyyn. Käytä tätä muistilistaa apuna päätöksenteossa:

1. Selvitä autosi käypä arvo. Tutki myynti-ilmoituksia ja arvioi rehellisesti, mitä vastaavasta autosta tällä hetkellä pyydetään.
2. Kilpailuta vakuutukset. Pyydä vakuutusyhtiöiltä tarjoukset kolmesta eri paketista: täyskasko, osakasko ja pelkkä liikennevakuutus.
3. Laske suhdeluku. Vertaa kaskon vuosimaksua auton arvoon. Muista huomioida myös omavastuun suuruus, sillä se vähennetään aina korvauksesta.
4. Arvioi riskit ja puskurit. Mieti, miten paljon ja missä ajat. Onko sinulla taloudellista varaa kattaa 2 000–4 000 euron yllättävä korjauslasku tai uuden auton hankinta?

Auton omistamisen kustannukset ovat paljon muutakin kuin kauppahinta. Asiantunteva autoliike ymmärtää tämän ja auttaa sinua löytämään paitsi oikean auton, myös siihen sopivat palvelut. Toisinaan kattava auton lisäturva voi myös olla harkinnan arvoinen vaihtoehto yllättävien teknisten vikojen varalle, joita kaskovakuutus ei kata.